Kuva

Kuva

torstai 14. syyskuuta 2017

Mikä on onkelma :(

Mun blogiin ei sitten enää vissiin pääse ku vaan mä! Aika harmi sinäänsä onhan tää ny iha hemmetin hyvää sisältöö :D Koitan muuttaa tätä tilannetta ny julkasemal tämmöse iha turha teksti tän!

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Saanko siivet? (Novellia)

Nostin katseeni näin kyyneleen putoavan poskellesi. Olimmeko näin harhassa? Halusin pyytää anteeksi kaikkea mitä olin tehnyt, mutta en kyennyt. Halusin sinun tietävän, etten rakastanut ketään yhtä paljon kuin sinua, mutta kun käänsin katseeni olit jo poissa.
    Aurinko paistoi suoraa minua kohti ja tunsin kuinka tyhjyys alkoi kalvaa minua sisältä päin. Olin nyt yksin, ihan yksin. Pian tunsin kuinka pienet vesipisarat koskettelivat päälakeani ja pian pieni vesisade muuttui kaatosateeksi. Nostin katseeni ylös ja annoin veden huuhtoa kasvoni. Antaisiko taivas minulle anteeksi?
    Laitoin käteni kasvoilleni ja aloin huutaa. Huusin, puhdistuin sisältä ja ulkoa. Olin elämän armoilla. Seisoin paikallani ja annoin veden puhdistaa. Pian sade alkoikin jo loppua ja istuin läheiselle penkille. Puhelimeni soi. Soittaja oli äiti, kukas muukaan. Päätin vastata puhelimeen ja koitin kerätä itseni. Puhelimessa äiti oli hyvin iloinen ja kertoi, että aikoi julistaa pian minun ja poikaystäväni kaksivuotis-päivää pitämällä juhlat. "Äiti se on ohi" sanoin hiljaa ja suljin puhelimeni. Halusin vajota maan alle, olla näkymätön.
   Pian kirkon kellojen lyödessä päätin lähteä kotiin. Päätin jättää kaiken taakseni, muuttaa pois tai ainakin matkustaa kauas. Halusin vain unohtaa, mutta ei ollut niin helppoa heittää pois palavaa, mutta rikottua rakkautta. Vaikka kuinka halusin, mietin vain tekojani ja sitä, miten saisin kaiken korjattua, olithan sinäkin tehnyt virheitä. Vai oliko minun tekoni kaiken unohtamisen arvoisia?
    Kotiin päästyäni laahustin suihkuhuoneeseen ja laskin kylpyammeen täyteen lämmintä vettä ja riisuin vaatteeni. Laskeuduin hitaasti ammeeseen ja hain hyvän asennon. Mietin maailman pahuutta ja painoin pääni veden alle. En halunnut kuolla, mutta halusin tietää, mitä elämältäni oikein haluaisin. Pian äiti koputti oveen huolestuneena ja yritti saada minuun jotain kontaktia. Yritin nousta ammeesta, mutta en kyennyt. En vain yksinkertaisesti saanut nostettua päätäni ylös ja hengitettyä ilmaa. Pian kaikki olisi mennyttä, ja saisin heittää hyvästi elämälleni, se lojuisi kuin roskakorissa. Ja niin kaikki valot sammuivat.
     Pian heräsin lattialta. Ympärilläni oli monia ihmisiä ja kaikilla oli kova kiire. Kaikki kulkivat minun lävitseni. En ollut enää osa ihmis-maailmaa. Ihmiset kulkivat välittämättä toisistaan, törmäilivät toisiinsa ja puhuivat puhelimessa. Huusin apua, mutta kukaan ei kuullut minua. Ja pian näin äitini ostamassa kadulta kukkasia, hän oli iloinen. Huusin äitini nimeä ja kuljin hänen luokseen, pujotellen muiden ihmisten ohi. Seurasin äitini toimia ja näin, kuinka hän säkenöi. Äitini oli kaunis, kauniimpi kuin koskaan olin huomannut. Äitiäni ympäröi rakkaus. Hän hymyili niin kauniisti ja hänen silmistään näkyvä ilo sai minutkin iloitsemaan. Sitten hän kaivaa taskustaan puhelimen ja näppäilee minun numeroni puhelimeen. Hän käy saman keskustelun minkä hän kävi minun kanssani aijemmin päivällä. Sitten hän laskee puhelimen alas ja hänen ilmeensä muuttuu. Hän katsoo surullisena maahan ja sitten kukkakimppua. Hän sulautuu massaan ja katoaa.
    Pian ympärilläni ei ole ketään. Olen ihan yksin ja selkääni kasvaa kauniit valkoiset siivet ja lähden nousemaan ylöspäin. Katson alas ja nään, kuinka maailma pienenee ja pian olen jo pilvien korkuudessa, enkä erota enää asutuksia. Kiipeän pilvelle ja asetun paikoilleni. Matkani on ollut pitkä ja suljen silmäni. Nukahdin ja näin unta poikaystävästäni ja perheestäni. Istuimme olohuoneessa ja pelasimme yhdessä lautapeliä. Me nauroimme, olimme iloisia ja sitten oveen koputetaan ja äitini menee avaamaan oven. "Oven takana mies kyselee sinua" äiti sanoi lempeästi ja kääntyi minua kohti. Lähdin kävelemään ovea kohti, kun jostain kuului laukaus. Käännyin ympäri ja näin isäni makaavan elottomana maassa luoti verta rinnassaan.
     Heräsin hikisenä pilven päältä ja nousin seisomaan ja räpyttelin siipiäni. Nousin ilmaan ja lähdin lentämään ylös päin. Pian näin ylhäällä suuren kirkkaan valon ja jotain kultaista. Lensin lähemmäs tutkimaan näkemääni ja suuri kirkas valo ympäröi minut. Näin taivaan kultaiset portit ja lensin viellä lähemmäs. Katsoin porttien sisälle ja näin paratiisin joka odotti minua. Pian joku suuri voima alkoi työntämään minua alas päin. Vahvan voiman mukana seilasin ympäri taivasta ja pian erotinkin jo asutukset ja olin melkein maan tasalla. Näin mustavalkoisen maailman ja pian värit alkoivat erottua. Maailma oli kaunis, värikäs ja se toivotti minut tervetulleeksi.
    Voima vei minut sairaalaan ja leijuin huoneeseen jossa makasi nuori tyttö ja hänen ympärillään itkeviä ihmisiä. Pian tunnistin tytön minuksi itsekseni. Ympärilläni istui äitini ja poikaystäväni, mummoni ja muutama lääkäri. Äitini piteli kädestäni kiinni ja poikaystävä silitti päätäni. "Sinua rakastetaan" lapsen ääni kuului jostain läheltä. Lensin lähemmäs perhettäni ja tunsin heidän surunsa. Mitä olinkaan tehnyt?
    Menin lähelle vartaloani ja pian tunsin, kuinka suuri voima päästi minut sisälle kehooni. Pian tunsin äitini kosketuksen ja poikaystäväni silityksen, tunsin kyyneleen kädelläni ja kylmän kehoni. Keräsin voimiani ja avasin silmäni.
 Tunsin veden ympärilläni ja nostin pääni vedestä. Hengitin syvään ja kuulin kuinka palomiehet repivät oven auki ja äitini ryntäsi luokseni. Hän auttoi minut ammeesta pois ja istutti minut maahan. Hän silitti hiuksiani ja antoi minulle monta poskisuudelmaa. Pian ovesta juoksi myös poikaystäväni ja hän otti minut syvään syleilyyn. Pian myös ambulanssi väkeä lappasi sisään ja he veivät minut sairaalaan tutkittavaksi.
     Sairaalassa minun oli  ainakin oltava yön yli tarkkailussa, mutta ainoa mitä  oikeasti tarvitsin oli äidin rakkaus, poikaystävän tuki ja koti. Olin väsynyt, olin todella väsynyt. Suljin hitaasti silmäni, enkä enää ikinä saanut niitä auki.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

:3

Myös mun paras kamuli asuu hornantuutissa, Konnevedellä enkä nää Juliaa, kuin lomilla. Äiti on ihan paineissa, kun mun vapaa-aika kuluu suurimmaksi osaksi puhelimella, mutta minkäs sille voi, kun kaikki tärkeet asuu puhelimessa.. Onneks pian on loma ja sit me lähetään Julian kans risteilyl ;) 


Siinä minä ja Julia viime talvena :')

Mietiskelyjä

Voi vitsi mulla on kauhee ikävä mun kynsiä.. Ne oli niin täydelliset, mutta kalliit :') 
Ja kaikki kallis tietty kelpaa ;) Mulla on kallis maku.. minkäs sille voi :D 
Laatu on huonoa, mutta nyt olisi joululahja toiveena kamera C:

Joulu on niin ihanaa aikaa, ja nyt kun luntakin on maassa, on ihanan jouluinen tunnelma :') Tonttu toljanterikin tulee telkkarista ;) Se muuten on vikaa vuotta telkkarissa :( Ja eihän ole kuin 16 päivää jouluun! Kyllä se aika vaan rientää, pakko myöntää :)  
ku maailman vääryyksiltä vois vaan silmät sulkea, tai palata takas huolettomaan lapsuuteen.. Oonhan mä viellä lapsi jossain mittakaavassa, mutta kyllä te tiiätte mitä tarkotan :) Sitä huoletonta aikaa, kun ei tarvinnut miettiä, että miltä mä nyt näytän jne. 

HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE :') <3
Ja muistakaa olla kilttejä, tontut kurkkii ikkunoilla ;)) :D

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Jeaa, mun loma on alkanu aika kivasti :3

Eilen mun bff tuli Turkuu Konnevedeltä ja ollaan oltu nää kaks päivää ku paita ja peppu mut nyt mun sis joutus lähtee kotiaa ;( Mut mää meenki sen luo n. kahenviikonpäästääääää <3333

Sit sain joululahjaks sillo arpoi ja aattelin et jätän ne lunastamatta ja lunastan ne ku on rahapula, sit eilen kävin lunastaa ne ja olin raaputtanu ne kyl ja aattelin et saan 5€ mut sit se oliki sillee joo 55€ tuli D: Mulla kävi aika hyvä tuuri :D

Nyt sit oottelen et jotain tapahtuis mut sit taas on ihan kiva välil vaa olla. Vähän antaa aivojen levätä.. Nojuu, mun aivot kyllä lepää Julian kanssa xdxd

Viikonloppuu mää meen pingisleirille kavereittenkaa hillumaan ;3
Mun kesälomassa on 4 kohokohtaa:

-Pingisleiri
-Julian luo
-Pismin leiri
-Kotiiiin

jeejee, niitä odotellessaaa :3

torstai 23. toukokuuta 2013

haha xd

Mulla ei oo mitään muuta sanottavaa ku et kattokaa tää:

http://www.youtube.com/watch?v=drp5qX8pgn4


:D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D

torstai 7. maaliskuuta 2013

Huoh..

Voi luoja, nyt oon sit ollu kokopäivän kotoo..
Aamulla olis ollu uintia koulunkaa.. Olisin halunnu mennä, mutta äippä oli kovana vastassa..
No, kun oikein järjellä aattelee, niin joo, olis se ollu järjetön lähtee. Muutenki ollu nii huonos kunnos vähän aikaa, että ei mitään rajaa. Aamulla, kun tulin suihkusta, oli mun koko kroppa ihan kirkkaan punanen.. Oonkohan mä jollekkin allerginen.. En tiiä, mutta meille tulee kosteuden/homeen mittaajat pian nii sit selvii johtuuks tää kaikki homeest/kosteudesta. Mut uskon kyl, et oon altistunu homeelle.  Oikeestaan mä tiiän sen, mutta antaa niitten mittaajien sitte varmistaa tieto.

Nyt kyl loppu voimat täysin, haluun vaa nukkuu D: taino oikeestaan en mä mee nukkuu vaa pelaa sly3 ^^
No, mitäs mulle voi xd Pitäis vaa makaa sängys ja vetää lääkkei, mutta mää vaan tääl dataan ja kuuntelen musaa vaiks pää räjähtää. En voi ittelleni mtn.. Jäärä mikä jäärä :D



Koskaan vaihtas sua pois en toiseen, oot mun täysosuma lotos, seittemän oikein. <3